Käänne 2016: Miten meni noin niinkun omasta mielestä?

Paula Ranta, Käänne 2016 -tapahtuman vastaava tuottaja
Kuvat: Vilja Harala

Käänne 2016 -tapahtumasta on nyt kuukausi. Sopivan etäisyyden jälkeen on hyvä aika käydä läpi kokemusta. Mitä kaikkea tuli tehtyä? Mitä opittiin? Ja mitä seurasi?

Kaiken kaikkiaan Käänne 2016 oli tiimimme mielestä onnistunut. Tunnelma oli rento ja innostunut. Olimme onnistuneet saamaan kasaan todella hienon ja pätevän työnhakijajoukon! Uskaltaisin sanoa, että Käänne 2016 oli työnantajalle kultakaivos.

Paikalle saapui vajaat 40 työnantajaa ja rekrytoinnin ammattilaista. Tilaa olisi ollut useammallekin, mutta ensimmäiseksi kerraksi tämä on ihan hyvä saldo. Yrityksestä määrä ei myöskään jäänyt kiinni, sillä yhdessä työnhakijoiden kanssa kontaktoimme suoraan paria tuhatta työnantajaa. Lisäksi saimme näkyvyyttä useiden relevanttien yhteistyökumppaneiden uutiskirjeissä ja somepostauksissa. Käänne 2016 oli myös vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa ja maksettua mainontaakin hyödynnettiin.

Itse tapahtuma sai näkyvyyttä hyvin. Vierailimme Radio Helsingissä tapahtuman aamuna ja tapahtumastamme oli näyttävä koko sivun juttu saman viikon Ura-osassa Helsingin Sanomissa.

ka%cc%88a%cc%88nnepienet-82

Tapahtumassa kuultiin myös asiantuntijapuheenvuoroja. Kuvassa Mirva Puranen Monsterilta.

Koko jutun ydin oli kuitenkin saada työnantajat ja työnhakijat kohtaamaan. Ja jotain todellakin seurasi: meille on kantautunut tieto neljän henkilön työllistymisestä tapahtumamme ansiosta. Lisäksi tapahtuma poiki useita jatkotapaamisia ja haastatteluita. Työ siis kannatti!

Myös hakijat ja rekrytointialan ammattilaiset viihtyivät. Lue heidän kokemuksistaan lisää:

Joni Latvala, TalentAdore:
Brand new recruitment event Käänne2016 turned the concept upside down

Tuulia Virtanen, S&S Consulting:
Uudenlainen rekrytointitapahtuma Käänne 2016

Tapani Aittoniemi, Manpower:
Käänne2016 rekrytointitapahtuma – Me like!

Mirva Puranen, Monster:
Mitä tapahtui, kun rekrytointimessut käännettiin päälaelleen?

Jari Viljemaa, Käänne 2016 -osaaja:
Käänne 2016 – mitä päivä tarjosi työnhakijalle?

Käänne 2016 oli pilotti. Toimiiko konsepti?

Käänne 2016 -tapahtumasta saadun palautteen perusteella konseptissa on potentiaalia. Palautekyselyn perusteella arviot asettuvat lähelle 4/5 -arvosanaa sekä työnhakijoiden että työnantajien taholta. Saimme myös oikein hyviä kehitysideoita.

“Hieno konsepti ja sopii ainakin pk-yrityksille hyvin.” –Työnantaja

Tapahtumaa varten tehty Osaajagalleria osoittautui todella hyödylliseksi. Myös työnantajat, jotka eivät osallistuneet itse tapahtumaan, ovat lähestyneet galleriasta bongaamiaan kandidaatteja. Työnantajapalautteen perusteella kaikki vastaajat olivat tutustuneet galleriaan ja kokivat sen hyödylliseksi. Jonkinlainen galleria tuntuukin olevan edellytys tällaisen tapahtuman onnistumiselle ja houkuttelevuudelle.

Tapahtuma oli myös oiva tilaisuus verkostoitumiseen. Moni kertoi saaneensa uusia kontakteja sekä näkökulmia ja puhtia työnhakuun. Dynaaminen tunnelma oli aistittavissa ja ihmiset hymyilivät. Myös työnantajat mainitsivat tapahtuman anniksi verkostoitumisen muiden alan toimijoiden kanssa.

Moni on myös kysellyt, onko tulossa Käänne 2017. Tähän emme vielä osaa vastata, mutta pohdimme erilaisia vaihtoehtoja jatkoa ajatellen.

Käänne 2016 järjestettiin kokonaan vapaaehtoisvoimin, mikä mielestäni tekee tapahtumasta erityisen. Olen tyytyväinen, että saimme kokoon näin osaavan ja pätevän tiimin, jolla riitti intoa ja päättäväisyyttä viedä projekti tyylikkäästi loppuun asti. Henkilökohtaisesti uskon, että Käänne 2016 on yksi esimerkki muuttuvasta työnhausta: työnhakijat ottavat yhä aktiivisemman otteen ja keksivät uusia tapoja hakea töitä sen sijaan, että odottaisivat yhteiskunnan ratkaisevan tilanteen heidän puolestaan.

Kiitos kaikille mukana olleille ja hyvää syksyä!

ka%cc%88a%cc%88nnepienet-203

Advertisements

Vierasblogi: Mitä yliopistolla opin

Sofia Rindmar

Sofia Rindmar on valtiotieteilijä, jonka viestintä on vienyt mennessään. Sofia on myös yksi Käänne 2016 -tapahtuman osaajista.

Korkeakouluopinnot antavat huikean lähtökohdan työelämälle. Opintojen sisältö valmentaa ajattelemaan analyyttisesti ja kyseenalaistaen. Opintojärjestelmä ja kurssien suoritustavat puolestaan antavat toistuvasti tilaisuuksia itsensä johtamisen ja projektinhallinnan harjoitteluun.

Tietotyöläisenä joutuu toimimaan ympäristössä, joka koostuu monista liikkuvista ja muuttuvista osista. Monesti pitää vaan saada kiireiset asiat hoidetuksi, tehokkaasti ja luottaen vallitseviin käytäntöihin. Sen me, korkeakoulutetut, tiedämme ja osaamme, sillä se on tuttua opiskeluajoilta. Mutta sopivin välein on hyvä ottaa esille korkeakouluopintojen antamat erityistyökalut: analyyttisyys ja kriittisyys. Omasta mielestäni tärkein ja sivistyksellisesti huikein asia jonka yliopisto-opintoni minulle antoi, on juuri kyky kriittiseen ajatteluun. Asioiden ja tiedon tarkastelu tiedostetussa kontekstissa ja siinäkin eri näkökulmista, harjoittaen lähdekritiikkiä, tutkien tilastoja sekä tietäen edes jotain tieteellisistä tutkimusmenetelmistä: sen kun osaa, ei ole ihan helposti höynäytettävissä. Tämä tarkastelutaito ei lähde minusta helpolla. Suodatin on jatkuvasti päällä ja se kulkee jo automaatiolla.

Opiskelin valtio-oppia Helsingin yliopistossa vuosina 2005-2012. Seitsemään vuoteen mahtuu korkeakouluopintojen puitteissa niin paljon sisäistettävää ja opittavaa, että itse asiassa vähän huippaa kun sitä lähtee miettimään. Yliopistolla kohtasin aivan toisenlaisen opintomaailman, kuin mihin olin lukiossa tottunut: kognitiiviselle toiminnalleni asetettiin ihan uusi vaatimustaso. Olin valtiotieteellisessä tiedekunnassa omasta tahdostani, lukemassa juuri niitä aineita mitkä kiinnostivat eniten, ja joissa minulla oli myös edellytys pärjätä. Jossain kaukana siinsi kandidaatin tutkinto, vielä kauempana pro gradu –tutkielma. Määränpäät olivat tiedossa, mutta oman opintokokonaisuuden suunnittelu, varsinainen pänttääminen ja näihin molempiin liittyvä kaikenlainen tiedonhaku olivat sitä raakaa arkista työskentelyä joka niin monilta osin valmisti minua opintojen jälkeiseen työelämään.

Kun vihdoin pääsin gradu-vaiheeseen, oli se jonkinlainen loppuhuipennus, ratkaisevalta tuntuva itsensä johtamisen ja analyyttisten resurssien sisukkuustesti. Gradu ja graduseminaari edellyttivät myös itsearviointia ja omien lähtökohtien ymmärtämistä tavoitteidenasettelussa. Kun sain lopullisen arvosanan gradustani, olin tyytyväinen siihen. Mutta olin tyytyväinen myös siihen, että olin ennalta osannut arvioida työni tason ja mitä vaadittiin. Itsensä ja osaamisensa analysoiminen ei ole pahitteeksi myöskään työelämässä, varsinkaan jos tähtää ammatilliseen kehittymiseen. Tämänkin opin yliopistolla.

Vierasblogi: Miten itsensä markkinointia voi helpottaa?

Laura Sorva

Laura on startup-yrittäjä Mezuriassa, joka tekee sähköistä palautepalvelua ammattilaisille. Mezuria on Käänne 2016 -tapahtuman yhteistyökumppani.

”Kertoisitko lyhyesti itsestäsi?”

Tuttu kysymys työnhakutilanteista. Ja tuttu tunne. Useimpien mielestä itsestään kertominen on haastavaa – saati omista vahvuuksista ja kehittämisen tarpeista puhuminen. Koska työnantaja etsii ihmistä, itsestä pitää osata kertoa. Vaikka kysymykseen osaa varautua ja vastausta on pohtinut etukäteen – ehkä harjoitellut ääneenkin läheisen tai peilin edessä – itsestä puhuessa pulssi nousee ja oma puhe kuulostaa erilaiselta. Miksi itsensä pitchaaminen on niin vaikeaa?

Minä-minän ja työ-minän erottaminen

Kertoisinko siitä, kuka ja millainen olen ihmisenä, vai taidoistani ja tekemisen tavastani? Tänä päivänä ei ole yksiselitteistä sapluunaa sille, miten painottaa itsestään kertomista. Taidot ja kyvyt ovat yksi asia. Minä ihmisenä, henkilökohtaisine ominaisuuksineni toinen. Molemmat ovat tärkeitä tulevalle työnantajalle, ja siksi molemmat puolet itsestä on tunnettava.

Itsetuntemusta ja epävarmuutta

Tiedänkö oikeasti, millainen olen? Vai kerronko, millainen luulen olevani tai haluaisin olla? Tiedänkö, miten minä välittyy ulospäin, ja millaisena muut näkevät minut? Jotta oma puhe on uskottavaa, sen on oltava linjassa ulospäin näkyvän kanssa. Arvailu itsensä markkinoinnissa ja muista työnhakijoista erottautumisessa voi aiheuttaa epävarmuutta, joka näkyy ja kuuluu läpi.

Vaikeus kertoa omista vahvuuksista

Vaikka tuntisi itsensä hyvin ja olisi miettinyt mahdollisten unelmatöiden vaatimukset moneen kertaan läpi, voi omien, oleellisimpien vahvuuksien esiin nostaminen olla silti vaikeaa. Mitä, jos kerron epäoleellista? Tai jätän jotain tärkeää kertomatta? On normaalia pitää omia kykyjä ja ominaisuuksia niin tavallisina, ettei niiden arvoa aina huomaa. Usein kuitenkin juuri ne arkisilta tuntuvat piirteemme ovat niitä, joilla erotumme eduksemme.

Itsensä kehuminen nyt vain on vaikeaa

Monelle on vaikeaa kehua itseään. Itsestään haluaisi kertoa selkeästi ja uskottavasti, mutta ilman että se menee liiaksi myyntipuheeksi. Ja siten, että se myös tuntuisi helpolta ja luontevalta.

No miten hommasta sitten voi tehdä helpompaa?

Kysymällä muilta. Kun oma itse on itselle subjektiivinen, työnhaussa kannattaa hankkia muilta näkemystä – palautetta ja suosituksia – oman tarinansa vahvistamiseksi. Kanssasi yhteistyötä tehneet osaavat kertoa, millainen olet. Muiden kokemukset itsestä ovat suuri apu omien vahvuuksien tunnistamisessa. Positiivisista palautteista tulee hyvä ja motivoitunut olo, joka näkyy myös ulospäin. Muiden näkemyksistä voi lisäksi saada evästä vastata luontevasti yhteen työnhaun haastavimmista kysymyksistä: ”Missä sinulla on kehitettävää?”

Jos työnhaussa oleva tuttavasi kysyisi sinulta kokemusta itsestään, miten kuvailisit häntä? Miten hän kuvailisi sinua?

Ilolla mukana Käänne 2016 -tapahtumassa Laura ja Mezuria-tiimi

Vierasblogi: Työnhaku ja rekrytointi ovat mielikuvien herättämistä

Reeta Laakso

Reeta on sosiaalipsykologi, joka työskentelee rekrytoijana ja kirjoittaa blogia työelämän virtauksista.

Rekrytointi- ja työnhakukeskustelua tiiviisti seuranneena mieleeni tulee siitä yksi sana: erottautuminen. Sekä työnhaun että rekrytoinnin luonne on muuttunut valtavasti digitalisaation myötä, eikä siksi tavallinen enää riitä. Enää ’hyvä työpaikka’ ei rekrytoi ’kunnon työntekijää’. Erilaiset nettipalvelut ja sosiaalinen media ovat opettaneet meidät siihen, että tietoa on aina saatavilla, ja paljon. On mahdollisuus selvittää, kysyä ja vertailla. Siksi myös sekä työnantajasta että -hakijasta halutaan mahdollisimman hyvä tuntuma jo ennen tapaamista. Se, josta ei saa tuntumaa, unohtuu helposti selaimen välilehdille.

Processed with VSCO with 4 presetTämän hetken kuumia teemoja rekrytoinnissa ja työnhaussa ovat markkinointi ja viestintä. Paljon puhutaan, kuinka työnantajan tulee huolehtia työnantajakuvastaan ja kuinka työnhakijan tulee muodostaa henkilöbrändi. Erottautuminen on siis kaiken A ja O. Joistakin se on innostavaa, toisista ehkä vaivaannuttavaa. Tässä hetkessä ei kuitenkaan voi sivuuttaa sitä, että kiinnostavimpina pidetyt työpaikat tarjoavat kattavasti tietoa toimintatavoistaan ja organisaatiokulttuuristaan. Halutaan jotain, mistä saada ote, ja sen pohjalta innostua hakemaan työpaikkaa. Paksusta hakemuspinosta rekrytoijalle taas jää mieleen se henkilö, joka antaa persoonansa näkyä ja onnistuu tuomaan vahvuutensa kiinnostavasti esiin. Kollegaksi halutaan valita hyvältä vaikuttava tyyppi, ei tutkintoa tai arvosanoja.

Tämänhetkisessä työelämässä yksilö kaipaa tietoa, mielikuvia ja niin sanotun hyvän fiiliksen. Ennen internetin tarjoamaa valtavaa tietomäärää ja laajoja vuorovaikutusverkostoja tämä ei vielä ollut niin tärkeää. Yrityksestä tai työnhakijasta kiinnostuttiin perinteisen mallin mukaan, tietämällä toimiala tai työtausta ja vähän jotain muuta. Oli selvää, että lisätietoja saa vasta sitten haastatteluvaiheessa. Varsinkin jos tuttavapiirissa ei ollut ketään, joka tuntee yrityksen tai työnhakijan tarkemmin, niin maltti oli valttia.

Nyt tilanne on toinen. Jos työnantajasta tai -hakijasta ei löydy monipuolisesti tietoa joko nettisivuilta, hakemuksesta tai muuten parilla klikkauksella, jää vähän tyhjä olo. Ei oikein saa otetta. Kiinnostavin on lopulta se, josta saa eniten irti.

Siksi rekrytoinnissa ja työnhaussa kiinnostuksen herättäminen on molemminpuolista mielikuvien luomista.

Vahvoja positiivisia mielikuvia synnyttävä yritys tai työnhakija näyttäytyy työmarkkinoilla kiinnostavana ja tavoittelemisen arvoisena. Tässä viisiä vinkkiä organisaatioille ja työnhakijoille siitä kuinka markkinoida itseään – eli herättää mielikuvia ja erottautua.

Työnantaja:
1. Listaa työpaikkasi ja -yhteisösi vahvuuksia ylös yhdessä muiden kanssa. Mikä työntekijöitä innostaa työssä ja mikä saa viihtymään? Pohdi millaisen kuvan haluat yrityksestä työpaikkana luoda ja tuo sitä johdonmukaisesti viestinnässä esille. Muista, että aitous on kaikki kaikessa.
2. Kysy organisaation ulkopuolisilta henkilöiltä millainen mielikuva yrityksestä jää nettisivujen, työpaikkailmoitusten ja muun materiaalin perusteella. Onko mielikuva tavoitteiden mukainen ja mitä vielä pitäisi tuoda esille?
3. Työpaikkailmoituksen lisäksi on paljon muitakin kanavia, joissa viestiä työmahdollisuuksista ja työskentelystä organisaatiossanne. Esimerkiksi kuvat, videot, tarinat ja sitaatit sosiaalisessa mediassa ja urasivuilla ovat oiva keino yrityskulttuurin ja vahvuuksien esille tuomiseen.
4. Työnhakijat kaipaavat viestinnältä henkilökohtaista ja aitoa otetta. Hyödynnä työntekijöitä tarinoiden kertojina, niin tekstillä kuin videoillakin.
5. Etsi esimerkkejä muiden yritysten ja organisaatioiden työnantajakuvan viestintätavoista. Mikä niistä voisi sopia yrityksellesi ja miksi? Tai olisiko jokin aivan uusi tapa sittenkin parempi?

Työnhakija:
1. Listaa vahvuuksiasi ylös ja pyydä lisäideoita lähipiiriltäsi tai niiltä, joiden kanssa olet työskennellyt. Kiinnitä huomiota siihen, että tuot vahvuutesi selkeästi esille hakiessasi töitä ja korostat niitä piirteitä, jotka todennäköisimmin ovat hyödyllisimpiä haetussa tehtävässä.
2. Esille nostamasi piirteet tuntuvat aidoilta ja jäävät mieleen, kun perustelet ne lyhyesti työelämän esimerkein tai muilta saadun palautteen kautta. Pelkkä lista luonteenpiirteistä ei vielä tee vaikutusta.
3. Työnantaja haluaa työntekijän, joka on juuri hänen yrityksestään kiinnostunut. Tuo koko hakuprosessin ajan selvästi esille miksi kyseisessä organisaatiossa ja tehtävässä työskentely motivoi sinua. Sama into, jolla puhut tehtävästä ystävillesi, saa näkyä myös työnantajalle! Jälleen kerran, muista perustella. Pelkkä ”olen kiinnostunut” ei vielä tarkoita juuri mitään.
4. Hae perinteisestä poikkeavilla tavoilla! Käytä hakemuksen ja CV:n lisäksi tai sijaan videoita, presentaatioita tai infograafeja. Luo nettisivut tai työnhakuteemoihin keskittynyt Pinterest-profiili. Esittele ajatuksiasi siitä mitä parantaisit yrityksen toiminnassa sillä alueella, johon haet töihin. Myy itsesi sisään!
5. Kuulostaako aikaa vievältä? On totta, että samassa ajassa kuin toteutat yhden näistä vinkeistä, olisit todennäköisesti jo lähettänyt muutaman pikatyöhakemuksen. Kuitenkin, parilla loistavalla tempauksella olet paljon lähempänä seuraavaa työpaikkaa kuin sadalla massahakemuksella. Erottuva hakutapa jää myös työnantajan mieleen vielä seuraavankin rekrytointitarpeen varalle.

Piilotyöpaikkaa mä metsästän

Anna Haverinen

Anna Haverinen on digitaalisen kulttuurin tohtori ja antropologi, joka syttyy ihmisistä, käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja arvoa tuottavista palveluista.

Olen häärännyt Käänne2016-tapahtuman taustajoukoissa Twitterin puolella, ja kun minulta kysyttiin haluaisinko testata Vainua piilotyöpaikkojen ja muiden rekrymahdollisuuksien etsimisessä, hakeutui käteni heti CapsLockille: JOO.

Olen itse taustaltani pääasiassa digitaalisen kulttuurin yliopistotutkija. Kuluvan vuoden keväällä päätin jättää epävarman yliopistouran ja lähteä tavoittelemaan alkuperäistä unelmaani verkko- ja mobiilipalveluiden suunnittelussa, palvelumuotoilussa ja käyttäjätutkimuksessa. Työkokemukseni on monipuolinen, mutta avoimissa rekrytoinneissa pidemmän työuran tehneet kiilaavat usein edelle. Piilotyöpaikat ovat kuitenkin olleet koko työnhakuni ajan potentiaalinen mahdollisuus löytää kiinnostavia työnantajia ja tarjota osaamistani isojen massarekrytointien ulkopuolelta.

Vainu on syksyllä 2014 lanseerattu palvelu, joka on kasvanut hyvin lyhyessä ajassa kolmen hengen startupista useita kymmeniä henkiä työllistäväksi kasvuyritykseksi, ja joka laajenee parhaillaan kovaa vauhtia kansainväliseksi.

Mikä Vainu siis on? Vainu on pilvipalvelu, joka kerää internetin avointa dataa muodostaakseen laajan ja monipuolisen yritystietokannan. Palvelu on ensisijaisesti suunnattu B2B-myyntiin, markkinointiin sekä julkiselle sektorille, mutta tällä hetkellä vain mielikuvitus on rajana.

“Tarjoatko vettä ja haluat löytää ihmiset, jotka ovat janoisia? Älä maksa myyntitiimillesi googlettelusta ja tuloksettomista kylmäpuheluista. Sulje turhat välilehdet ja anna Vainun kerätä sinulle tärkeät tiedot netin avoimesta datasta yhteen paikkaan.”

Yksitoista TE-palvelua on Suomessa ottanut jo Vainun käyttöönsä voidakseen tarjota asiakkailleen yhä parempia rekrytointimahdollisuuksia etenkin piilotyöpaikkojen saralta, eikä ihme, sillä Vainu taipuu hyvin monenlaisiin tarkoituksiin.

Sitran teettämän arvion mukaan Suomessa on avoinna yli 350 000 työpaikkaa, joista yli puolet on arvioitu piilotyöpaikoiksi. Piilotyöpaikan löytäminen on kuitenkin hakuammuntaa, jossa auttavat laajat verkostot, suhteet, kokemus ja tietämys kyseisestä toimialasta. Silti työnhaku vie todella paljon aikaa ja vaivaa, koska hakuprosessi perustuu usein sokeaan googletteluun.

Tämähän on parempi kuin Google!

Vainu koostaa tietonsa useista eri lähteistä, jolloin hakutulokset ovat yksityiskohtaisempia ja osuvampia kuin Googlessa. Piilotyöpaikkoja etsiessä olen ollut kiinnostunut kohdistamaan hakuni juuri niihin yrityksiin, jotka ovat kasvavat nopeasti ja saattaisivat tarvita juuri minun osaamistani – juuri nyt.

Vainun hakukonetta voi säätää pikkutarkasti. Karttahaku on yleisin tapa rajata hakua, sillä maantieteellinen sijainti on usein tärkeä työpaikkaa valitessa. Toimiala, yrityksen liikevaihto ja sen kasvu, sekä mahdolliset henkilöstömuutokset ovat myös kiinnostavia huomioita piilotyöpaikkaa etsiessä.

Tämän jälkeen hakua voi tarkentaa jopa niin pitkälle, että se selvittää esimerkiksi yrityksen käyttämät sosiaalisen median kanavat, Alexasijoituksen ja vaikkapa käytetäänkö yrityksen sisäisessä viestinnässä tiettyjä teknologioita, kuten Yammeria. Itse löysin runsaasti sellaisia yrityksiä, joista en aiemmin ollut kuulutkaan, sillä Vainu tarjosi hakuehtojani vastaavia esimerkkejä myös haun ulkopuolelta.

Avoimen sanahaun avulla voi saada selville sekä nykyiset että menneet rekrytoinnit, sillä Vainun tuloslistauksesta näkyy myös aiemmat ilmoitukset sekä milloin ne on julkaistu. Tällä tavalla yrityksen kehitystä voi arvioida myös piilotyöpaikan näkökulmasta: tarvitaanko yrityksessä nyt tai lähitulevaisuudessa lisää työntekijöitä.

Vainun käyttäminen on todella helppoa. Käyttöliittymä on suhteellisen intuitiivinen ja ohjeita löytyy sekä reaaliaikaisesta chatista että ohjevideoista. Hakuja voi tallentaa monipuolisesti ja yrityksiä voi listata muistiin esimerkiksi “Soita näille” kansioon. Vainua kehitetään edelleen ja käyttöliittymää ollaan myös uudistamassa.

Tehokkaampaa työnhakua

Vainun tietokanta päivittyy koko ajan, mutta esimerkiksi yritystietokanta ei päivity täysin reaaliajassa. Tällöin osa kuluvan vuoden tiedoista ovat vain arvioita, jotka perustuvat edellisten vuosien kehitykseen. Arviot ovat kuitenkin hyvin realistisia, sillä tieto koostetaan niin monesta julkisesta eri lähteestä.

Avoin data tarjoaa kutkuttavia mahdollisuuksia ei pelkästään myyntiin ja markkinointiin, vaan myös työnhakuun. Omissa hauissani löysin runsaasti sellaisia yrityksiä ja jopa toimialoja, joista en ollut aiemmin lainkaan tietoinen, koska tietoni ovat perustuneet googletteluun. Vainua ei ole vielä suunniteltu kuluttajille vaan yrityksille, mutta se taipuu mielestäni rekrytointimahdollisuuksien etsimiseen erinomaisesti.

Jään innolla odottamaan syrjäyttääkö Vainu jo olemassa olevat rekrypalvelut kokonaan!

Vierasblogi: Sosiaalinen rekrytointi on jo välttämättömyys – 7 tapaa saada parhaat työntekijät

Joonas Kärki
Joonas vastaa uuden rekrytointiportaali Jobillan viestinnästä.

Sosiaalinen rekrytointi käsittää kaikki ne toimenpiteet, jotka kehittävät yrityksen rekrytointia tukevia sosiaalisia verkostoja. Onko yrityksesi omaksunut sosiaalisen rekrytoinnin käytännöt ja sisällyttänyt ne olennaiseksi osaksi rekrystrategiaanne? Tässä on seitsemän tapaa, joilla voitat nykypäiväisen kykykilpailun parhaimmiston puolellesi.

1. Tehosta rekrytointibrändiäsi ja houkuttele työntekijöitä sosiaalisen median avulla
On kaksi syytä sille, miksi yrityksesi pitäisi olla vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa rekrytoijana ja työnantajana. Ensinnäkin se tehostaa muita rekrytointitoimenpiteitäsi. Oli kyse sitten puheluihin vastaamisesta tai LinkedInissä kommunikoinnista, mitä useampi kandidaatti on aiemmin ollut tekemisissä rekrytointibrändisi kanssa, sitä todennäköisemmin joku heistä hakee tarjoamiasi töitä.

Toisekseen vahva rekrytointibrändi houkuttelee myös uusia kandidaatteja. Ajattele sosiaalisen median seuraajiasi mahdollisena hakijajoukkona sekä viestisi sanansaattajina. He voivat hyvinkin hakea töitäsi tulevaisuudessa ja ainakin he uskovat yritykseesi sen verran, että he jakavat päivityksiäsi omille verkostoilleen.

2. Hyödynnä vaikuttajia moninkertaistaaksesi rekrytointiviestiesi kattavuuden
Perusidea tässä on se, että on jo valmiiksi olemassa ihmisiä ja organisaatioita, joilla on sitoutuneita seuraajia juuri siitä porukasta, jonka jäseniä sinä tavoittelet. On järkevää luoda suhteita näihin vaikuttajiin, jotta voit kasvattaa rekrytointibrändisi ja -viestisi kattavuutta. Pidä päämääränäsi tavoittaa jatkuvasti ainakin 20 tai jopa 30 kertaa seuraajamääräsi suuruinen joukko ja se tapahtuu nopeimmin tekemällä yhteistyötä isompien nimien kanssa.

3. Käytä tarkkaan kohdennettuja sosiaalisen median mainoksia
Jatkuva työpaikkojen pumppaaminen Twitteriin, Facebookiin ja LinkedIniin ei ole kovin tehokas keino tavoittaa hakijoita. Tämä voi myös saada rekrytoijan vaikuttamaan epäjohdonmukaiselta. Harva käyttäjä haluaa nähdä itseensä liittymättömiä työpaikkailmoituksia. Paremman vaikutelman annat, kun kohdennat kiinnostavat työpaikkailmoitukset taitavasti parhaille potentiaalisille hakijoille. Tällöin myös vältät epäsopivien hakemusten tulvan.

Sosiaalisen median työkaluilla pystyt määrittelemään itsellesi relevantin kohdeyleisön ja sitä kautta kohdentamaan hyvin suunniteltuja ja houkuttelevia ilmoituksia oikeille henkilöille. Myös yrityksesi mainostamista kannattaa harkita!

4. Toteuta sosiaalinen suosittelukampanja saadaksesi vinkkejä työnhakijoista
Sosiaalinen media tarjoaa yrityksille siis loistavan mahdollisuuden tavoittaa mahdollisimman monta työntekijää haluamaltaan osa-alueelta, ja todennäköisesti työntekijäsi liikkuvat sinulle tarkoituksenmukaisilla kentillä. Pyytämällä työntekijöitäsi suosittelemaan sosiaalisen verkostonsa jäseniä saat kolmenlaista hyötyä. Ensinnäkin tavoitat kohdeyleisösi persoonallisemmin ja sitouttavammin kuin vain mainostamalla.

Toisekseen hakijoiden kynnys lähestyä yritystäsi pienenee, sillä kutsu käy hänen jo tuntemansa ihmisen kautta. Lisäksi heidän sopeutumisensa yrityskulttuuriin ja työssä menestyminen helpottuvat, kun talossa työskentelee tuttuja.

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: Mikäli maksat rekrytointibonuksen omalle työntekijällesi, hän on aiempaa tyytyväisempi ja se todennäköisesti vaikuttaa hänen työotteisiinsa sekä mielikuvaansa yrityksestäsi. Näin toimimalla vahvistat oman väkesi sitoutuneisuutta samalla kun tuot sisään uusia ihmisiä, jotka sitoutuvat nopeasti.

5. Huomioi mobiilirekrytoinnin realiteetit
Suurin osa sosiaalisen median käyttäjistä selaa tilejään mobiililaitteella, joten yrityksesi sosiaalisen median toimenpiteiden ja sivujen tulisi olla mobiilikäyttäjäystävällisiä. Varmista, että ura- ja muut sivusi ovat ajan tasalla.

6. Tee verkostoitumisesta sosiaalisessa mediassa osa rekrystrategiaasi
Periaate on yksinkertainen. Nykyään on olemassa valtavasti CV-tietokantoja, joiden kautta hakijoita voi löytää suoraan. Tavoittelisitko hakijoita Linkedinistä, GitHubista tai Facebookista – vai liikkuvatko tavoittelemasi työntekijät näissä kanavissa? Tutki tarkoituksiisi parhaiten sopivien kanavien sisältöjä ja lähesty ihmisiä niissä.

7. Näy sosiaalisessa mediassa positiivisesti
Toimintasi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa suoraan potentiaalisten hakijoiden päätökseen hakea tai olla hakematta töihin yritykseesi – ja tietysti myös siihen miten he näkevät yrityksesi asiakkaan roolissa. Sosiaaliseen rekrytointiin ja ylipäätään sosiaalisessa mediassa näkymiseen kannattaa panostaa, jotta saat parhaat talentit kiinnostumaan juuri sinun organisaatiostasi.

Jobilla on yhteistyössä MTV:n kanssa kehitetty sosiaalinen rekrytointiportaali, jossa on Suomen kaikki työpaikat ja tuhansia päivittäisiä käyttäjiä. Jobillan avulla yritys voi parantaa näkyvyyttään ja työnantajamielikuvaansa mm. erottuvan profiilin ja työnantaja-artikkelien kautta sekä viedä hakuprosessin alusta loppuun selkeällä rekrytointijärjestelmällä. Portaalin rinnalla yritys voi käyttää Target-työkalua, joka luo tarkoituksenmukaisiin ominaisuuksiin perustuvia mainoksia oikealle yleisölle, mikä kasvattaa laadukkaiden hakemusten määrän keskimäärin kolminkertaiseksi.

Tutustu Jobillaan ja ota meihin yhteyttä!
https://www.jobilla.com/
yritys@jobilla.fi

Miten työttömyys lopulta kehittikin minua

Susanna Hyppönen

Susanna on palvelumuotoilusta ja tuotteistamisesta kiinnostunut HR-ammattilainen, joka on ollut työnhaussa puoli vuotta.

“Kysyit Between Jobs Helsinki -ryhmässä työttömäksi jäämisen positiivisia puolia. Olen havainnut niitä monia, niistä ei vaan oikein saisi puhua, sillä ilmapiiri on sellainen, että työttömänä pitäisi vain etsiä nöyrästi töitä.”

susannanblogi2Olen tehnyt töitä osa-aikaisesti 14-vuotiaasta saakka. Työnteko on ollut minulle tärkeää ja työttömyys puolestaan yksi pahimmista peloistani. Monet valintani ovat tähdänneet oman osaamiseni kehittämiseen ja tätä kautta työllistymiseni varmistamiseen. Tästä huolimatta olen nyt 29-vuotiaana kauppatieteiden maisterina ollut yli 7 kuukautta työttömänä.

Aluksi pidin itseäni epäonnistuneena ja tilannetta epäreiluna. Ei elämän pitänyt mennä näin. Olin tehnyt kaikkeni sen eteen, että olisin unelmatyöntekijä työmarkkinoilla. Alun tunnemyrskyn jälkeen olen kuitenkin päätynyt siihen lopputulokseen, että työttömyysaika on ollut minulle hyödyllinen kokemus.

On fakta, että tällä hetkellä on paljon osaavia ihmisiä tahtomattaan between jobs -tilanteessa. Olen ihmetellyt miksei tilanteen tuomista positiivisista mahdollisuuksista juuri puhuta. Jos töitä ei heti löydy, niin eikö työttömyysajasta kannata ottaa kaikki hyöty irti? Eikö olisi yhteiskunnallisestikin järkevää, että työnhakijat palaavat työelämään ennemminkin voimaantuneina kuin lannistettuina?

“Jos töitä ei heti löydy, niin eikö työttömyysajasta kannata ottaa kaikki hyöty irti? “

Avaan tätä keskustelua seuraavaksi omiin kokemuksiini pohjautuen. Maustan ajatuksiani myös Between Jobs Helsinki -Facebook-ryhmästä keräämilläni muiden sitaateilla.

1. Tilaisuus oman osaamisen kehittämiseen

Työssäkäyvänä tuskin olisin vielä tässä vaiheessa löytänyt rohkeutta luoda omia nettisivuja tai tuoda osaamistani esille Linkedinissä. En olisi yhtä tarmokkaasti lähtenyt kehittämään fasilitointitaitojani, etsinyt samoista aihepiireistä kiinnostuneita ihmisiä ja huomannut kuukauden päästä tekeväni omaa juttuani eli vetäväni palvelukehityspajaa asiakkaalle.

“Työttömyyden myötä uskalsin (ja minulla oli aikaa) kokeilla uusia asioita: harjoittelin esim. koodaamista MOOC-kurssilla.”

“Pitkään jatkuneen haaveeni toteuttaminen, eli ranskan ja oikeustieteen opintojen suorittaminen avoimessa yliopistossa, aikaa liikunnalle!”

“Olen opiskellut uuden harrastuksen (valokuvaus), johon ei olisi ollut aikaa eikä voimia työssäoloaikana.”

2. Mahdollisuus verkostoitumiseen

Tilaisuuksiin ja projekteihin heittäytymisen myötä olen tutustunut lähemmäs sataan eri aloja edustavaan asiantuntijaan, joiden kanssa polkumme tuskin olisivat muuten ristenneet.

“Minä tapasin työnhakijana ollessani paljon enemmän uusia ihmisiä eri aloilta ja eri taustoista kuin olisin ikinä työputkessa tavannut. Ihania, lahjakkaita, aikaansaavia tyyppejä, joiden kanssa jaettiin työnhaun kokemuksia ja suunniteltiin uusia projekteja.”

3. Kipinä oman suunnan löytämiseen

Kertoo mielestäni paljon ihmisestä, mitä hän saa aikaiseksi, kun kukaan ei ole sanomassa mitä pitäisi tehdä. Vapaus ja aika ovat avaimia todellisten intohimojen löytämisen.

“Työttömyysjaksolla oli myös aikaa miettiä, mitä elämässään “oikeasti haluaa tehdä”. Harvemmin työputkessa tulee pysähdyttyä miettimään sellaista. Varsinkin pätkätöissä ajatukset ovat enemmän seuraavassa työn taitekohdassa, uuden työpaikan löytymisessä ja arkisissa asioissa.”

“Työttömyys ‘pakotti’ myös tarkistamaan oman arvomaailmani. Nyt tiedän, mitä haluan todella tehdä ja minkä puolesta haluan tehdä töitä jatkossakin! En usko, että olisin ainakaan näin nopeasti tehnyt suuria muutoksia elämässäni ilman työttömyyttä.”

4. Huomiota perheelle ja ystäville

Privaattielämämme vaikuttaa jaksamiseemme ja suoriutumiseemme töissä. Kun on hetken voinut olla enemmän läsnä muilla elämän areenoilla, on töihin palatessaan todennäköisesti motivoituneempi, energisempi ja tasapainoisempi työntekijä.

“Ylipäätään lyhyemmät päiväkotipäivät, saatetut koulumatkat ja iltaisin energisempi äiti, joka jaksaa ja ehtii.”

“Olen matkustanut kumppanini kanssa, mikä ei ole aina helppoa, jos on kaksi työssäkäyvää ihmistä.”

“Raskauden ansiosta yli puoli vuotta jatkunut työttömyys ei aiheuttanut masennusta, sillä minulla oli kuitenkin jotain uutta meininkiä elämässä ja jotain mitä odottaa.”

5. Aikaa ajattelulle

Minulla on ollut aikaa ajatella. Olen voinut rauhassa reflektoida ja käsitellä asioita, joihin ei työelämän temmellyksessä ole jäänyt aikaa. Nyt viimeistään oivallan ympärilläni olevien kannustavien ja positiivisten ihmisten arvon.

“Koen olevani tuhannesti vahvempi ihmisenä, enkä lannistu enää ainakaan työttömyyden edessä.”

“Olen tehnyt sellaisia pitkäaikaisia suunnitelmia (esim. jatko-opiskeluhaku), joihin minulla ei ollut jaksamista ollessani töissä.”

6. Sysäys tarkastella asioita toisenlaisesta perspektiivistä

Ymmärrys- ja empatiakykyni ovat kehittyneet. Tunnen työttömyyteen ja yrittäjyyteen liittyviä yhteiskunnallisia rakenteita paremmin. Kaikki ei ole aina omissa käsissä – minäkään en ole töissä, vaikka kaikkeni sen eteen olen tehnyt. Lukuisat rekrytointiprosessit (~30) ovat jokainen opettaneet kyseisen yrityksen toimialasta, kulttuurista ja haetusta työtehtävästä.

“Parhainta ehdottomasti oli ymmärtäminen, mikä elämässä on tärkeää. Uraputkessa 20 vuotta olleella “hyvinvoineella” ihmisellä ei ole sitä “kurjuuden nöyryyttävää kokemusta”, jonka työttömyys aikaansaa.”

“Työttömyys ja siitä koitunut ‘loma’ luultavasti pelasti mielenterveyteni!”

7. Energiaa arjenhallintaan ja terveellisempiin elämäntapoihin

Minulta on löytynyt energiaa terveellisempien ruokien kokeilemiseen, tavaroiden karsimiseen ja moneen muuhun tärkeään asiaan, jotka ovat jääneet työkiireiden jalkoihin. Olen saanut nauttia kunnon kesälomasta ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Olen oppinut näkemään kiireettömyyden, vapaa-ajan ja joutenolon arvon.

“Lisäksi olen tavannut ystäviäni, lukenut ja keskittynyt enemmän arkeen, kuten terveellisen elämän viettämiseen.”

“Työttömänä olen huomannut, miten vaikeaa tasapainoisen elämän viettäminen työssäkäyvänä on.”

8. Vapaus itsensä toteuttamiseen

Parhaimmillaan voi työllistyä lähtemällä rohkeasti toteuttamaan omia projekteja. Olen lähtenyt mukaan perustamaan uudenlaisia työnteon malleja kokeilevaan osuuskuntaa, tehnyt freelancer-töitä ja ollut vapaaehtoisprojekteissa mukana. Yksi esimerkki tällaisesta projektista on 14.9. Helsingissä järjestettävä Käänne2016 -rekrytointitapahtuma, jonka takana on monialainen joukko akateemisia työnhakijoita.

“Mä oon hetken ollut työttömänä ja tehnyt sinä aikana muutaman kiinnostavan pro bono -projektin ja ollut innostuneempi kuin koskaan.”

“Pääsin työttömyyden ansiosta toteuttamaan pienen mutta pitkäaikaisen haaveeni päästä kokeilemaan vapaaehtoistyötä SPR:n Läksyhelppi-kerhossa … Koska kerhot pidetään iltapäivisin, ei tämäntyyppinen vapaaehtoistyö olisi ollut minulle toimistotyöläisenä mahdollista muulloin kuin työttömyyden aikana.”

Toivottavasti tämä teksti havainnollisti sitä, että riippuu meistä jokaisesta itsestämme, miten between jobs -aikamme käytämme. Mielestäni tärkeämpää kuin määrä on laatu. Kuten innovaatioista ja tulevaisuuden työstä paljon puhuva yrittäjä Saku Tuominen on sanonut “Tekemällä vähemmän saat aikaiseksi enemmän.” Yhden tärkeän ajatuskulun läpikäyminen päivän aikana voi olla jotain, mihin ei ole koskaan työelämässä pystynyt keskittymään.

“Riippuu meistä jokaisesta itsestämme, miten between jobs -aikamme käytämme.”

Palaan työelämään innostuneena omana itsenäni – vain yhtä suurta kokemusta rikkaampana. Tunnen ja näen enemmän mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja ympärilläni sekä osaan asettaa eteen tulevat haasteet oikeisiin mittasuhteisiinsa.

Vuosi työttömänä voi tänä päivänä parhaimmillaan kehittää enemmän kuin vuosi työelämässä.

Työmarkkinat tarvitsevat Käännettä

Paula Ranta

Työmarkkinoilla vallitsee erikoinen tilanne. Sitran mukaan vapaana on poikkeuksellisen paljon osaavaa työvoimaa, mutta samaan aikaan työnantajat kokevat rekrytointiongelmat ja osaavan työvoiman saatavuuden suurimmiksi haasteikseen.

Miten saada osaavat ja aidosti motivoituneet hakijat kiinnostumaan organisaatiostasi? Miten löytää helmet isosta hakijamäärästä? Mistä löytyvät hyvät tyypit, jotka sopivat työpaikan organisaatiokulttuuriin?

Rekrytointi voi usein tuntua työnantajan näkökulmasta arpapeliltä. Hakijoita avoimiin tehtäviin löytyy kyllä runsaasti, mutta rekrytointiprosessi on työläs ja aikaavievä. Entä, jos kokeiltaisiin jotain uutta? Tilannetta, jossa lyhyessä ajassa voisi tavata monta alan ammattilaista, tarkkailla miten he toimivat uudessa ja erilaisessa sosiaalisessa tilanteessa ja samalla parantaa työnantajakuvaa potentiaalisten työntekijöiden keskuudessa.

Syyskuun 14. päivä työnantajilla on mahdollisuus kokeilla uutta ja raikasta tapaa löytää sopiva työntekijä. Käänne 2016 -tapahtumassa perinteisen rekrytointimessun asetelma on käännetty päälaelleen, sillä ständeillä ovat esillä korkeakoulutetut työnhakijat ja messuvieraina toimivat työnantajat. Konsepti on yksinkertaisen nerokas – voit kerralla tavata kymmeniä potentiaalisia työntekijöitä rennoissa tunnelmissa ilman kustannuksia.

Käänne 2016 sai alkunsa, kun korkeakoulutetut työnhakijat verkostoituivat ja alkoivat miettiä tehokkaampia tapoja saada avoimet tehtävät ja oikeat tekijät kohtaamaan. Työnantajalta rekrytointi-ilmoitukset ja hakemusten läpikäyminen vaatii aikaa ja resursseja. Arvioiden mukaan jopa 70-80 % avoimista tehtävistä ovat piilotyöpaikkoja, jotka eivät tule koskaan yleiseen hakuun. Tuntuu toisaalta myös melkoiselta hakuammunnalta, että uusia haasteita etsivät ammattilaiset pommittavat kymmeniä yrityksiä avoimilla hakemuksilla ilman mitään taetta vapaista tehtävistä. Käänne 2016 pistää asetelman uusiksi ja on ketterä sekä hauska tapa saada työnantajien ja osaajien tarpeet kohtaamaan.

Miksi työnantajan kannattaa tulla Käänne 2016 -tapahtumaan?

  • Helppo tulla & keskeinen sijainti aivan Rautatientorin kupeessa. Voit vaikka piipahtaa lounastauolla!
  • Kiinnostavat työnhakijat, joihin pääset tutustumaan jo ennen tapahtumaa verkkosivuillamme.
  • Joustava konsepti erilaisiin tilanteisiin. Voit tulla uteliaana haistelemaan tunnelmaa tai vaikka sopia kiinnostavan työnhakijan kanssa tapaamisen etukäteen.
  • Uutuusarvo: haluatko olla ensimmäisten joukossa kokeilemassa uutta tapaa rekrytoida?

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan täällä!

Vai oletko työnhakija ja haluat mukaan? Lue lisää.

Käänne 2016
Aika: keskiviikko 14.9. klo 12-16
Paikka: Fennia Salonki, Casino Helsinki, Mikonkatu 19
Tapahtuma on maksuton.